Vauvan nukkuminen ja unen merkitys lapsen kehitykselle

Kommentoija 0 Jäsen   Näytä kommentit

Yhteenveto artikkelista

Vauvat näyttävät rauhallisilta ja suloisilta nukkuessaan.

Kiireiset aivot

Vauvat näyttävät rauhallisilta ja suloisilta nukkuessaan. Et voi olla hymyilemättä, kun katselet vauvan nukkumista ja lapsesi tyytyväisen näköistä olemusta. Tilanne on täydellinen, varsinkin jos saat itse myös mahdollisuuden torkkua hieman. Muutaman viimeksi kuluneen kuukauden aikana olet varmasti alkanut arvostaa unta enemmän kuin koskaan ennen. Unen puute saa todella ymmärtämään, miten tärkeää riittävä uni on. Vauvalle nukkuminen on vieläkin tärkeämpää. Voit ehkä kuvitella, että lapsesi yksinkertaisesti nukahtaa ollessaan väsynyt, jotta hänen kehonsa saisi levätä ja aivot voisivat sulkea ulkomaailman pois tietoisuudesta. Tämä on kuitenkin kaukana totuudesta! Lapsesi aivot ovat nimittäin täydessä työssä, vaikka hän itse onkin sikeässä unessa. Tutkijat ovat tutkineet aivojen toimintaa unen aikana ja huomanneet, että tiettyjen aivojen osien toiminta on kaikkein vilkkaimmillaan vauvan unen aikana. Kun tietoisuuden taso on alhainen ja fyysinen toiminta vähäistä, aivot voivat toteuttaa elintärkeitä toimintoja, joita ei voi suorittaa tehokkaasti valveilla ollessa.

Vauvan nukkumisen aikana hänen silmänsä ja korvansa lepäävät. Ne eivät vastaanota kaikkea ympärillä tapahtuvaa kuten hereillä ollessa. Näin aivot voivat keskittyä lapsen kehityksen kannalta tärkeisiin tehtäviin, kuten muistojen vahvistamiseen ja oppimiseen. Valveilla ollessaan lapsesi kokee lukemattomia asioita, joista monet ovat hänelle aivan uusia. Hänen aivoihinsa tallentuu monia erilaisia mielikuvia siitä, mitä hän kuulee, tuntee, tekee tai näkee. Kaikki nämä aistimukset vaativat järjestelyä, joka tapahtuu vauvan unen aikana. Sitä voi verrata vaikka siihen, että arkistoit tärkeitä papereita erittäin kiireisen työpäivän lopuksi. Kun puhutaan ihmisten, ja varsinkin pienten vauvojen aivoista, järjestelytyöhön kuuluu uusien yhteyksien luomista aivosolujen tai hermosolujen välille, mikä on tärkeää myös lapsen kehityksen kannalta. Aivoja voidaan verrata valtavaan sähköverkkoon, johon lisätään aina uutta opittaessa uusia johtoja, jotka yhdistävät verkon osia toisiinsa. Ja yllättävää kyllä, suurin osa tästä "uusien johtojen vetämisestä" tapahtuu vauvan unen aikana. Joten seuraavalla kerralla, kun pienokaisesi silmät alkavat painua umpeen, muista, että hänen aivonsa valmistautuvat yövuoron urakkaan!

Miten voimme tietää tämän?

Tutkijat pääsivät ensimmäistä kertaa selville unen tärkeydestä aivojen kehityksessä tutkiessaan linnunpoikasia. Tutkimuksessa mukana olleet linnunpoikaset olivat omalle lajilleen luontaisen laulun oppimisen alkuvaiheessa. Linnut oppivat laulun matkimalla emonsa ääntelyä. Tutkijoiden kokeessa linnunpoikaset saivat kuulla ja matkia nauhoitusta emonsa laulusta. Tutkijat loivat linnunpoikasille kaksi erilaista oppimisympäristöä. Toinen linnunpoikasten ryhmä sai harjoitella visertelyään, jonka jälkeen ne eristettiin hetkeksi kaikesta melusta. Linnut olivat tämän levon aikana valveilla. Toinen linnunpoikasten ryhmä sai myös pitää hiljaisen tauon lauluharjoitusten jälkeen, mutta tämä ryhmä saatiin nukkumaan.

Tutkijat tekivät hämmästyttäviä havaintoja. Linnunpoikaset, jotka olivat nukkuneet harjoittelutuokioiden välillä, lauloivat huomattavasti paremmin seuraavalla laulukerralla kuin ne linnut, jotka olivat olleet valveilla lepohetken aikana. Tutkijat mittasivat myös lintujen aivojen toimintaa koko kokeen ajan. Kaikkien lintujen aivot olivat aktiivisia, kun linnut matkivat emonsa laulua. Nauhoituksen kuuntelussa olleen tauon aikana näkyi kuitenkin selviä eroja näiden kahden ryhmän välillä. Valveilla olleiden linnunpoikasten aivotoiminta heikkeni heti, kun tuli lepotauon aika. Nukkuvien lintujen aivotoiminta pysyi puolestaan vilkkaana myös unen aikana - ikään kuin ne olisivat jatkaneet laulamista hiljaa unissaan tai olisivat kuunnelleet ja käsitelleet emonsa laulua. Nämä tutkimustulokset osoittivat, että toisen ryhmän linnunpoikaset vahvistivat nukkuessaan sitä, mitä olivat oppineet emonsa laulusta ja painoivat yksityiskohtia muistiinsa. Harjoittelutuokioiden välillä hereillä pysyneet linnut eivät saaneet mahdollisuutta tehdä tätä, joten laulun oppiminen vei pidemmän aikaa. Jos siis saat joskus tilaisuuden kuulla satakielen laulua, pidä mielessä, että sen laulusta tuli niin kaunista unen ansiosta.

Oppimista unen avulla

Kun tutkijat olivat todenneet unen ja oppimisen yhteyden linnuissa, he alkoivat tutkia, miten uni ja oppiminen olivat yhteydessä toisiinsa ihmisten osalta. He halusivat myös saada selville, miten eri unitilat vaikuttivat aivojen yhteyksien luomiseen. Ihmisten unessa on yön aikana useita eri vaiheita, jotka vaihtelevat syvyytensä ja aktiivisuutensa suhteen. Syvälle unelle on tyypillistä, että kehon liikkeet ovat vähäisiä ja sen aikana on vaikeampi herätä. Aktiivisen unen aikana näemme usein unia ja liikumme, nytkähtelemme ja kääntyilemme sängyssä. Tutkittuaan aivojen toimintaa yksityiskohtaisesti unen eri vaiheissa tutkijat ymmärsivät, että aivot käyttäytyvät hyvin eri tavoin aktiivisen ja syvän unen aikana. Ja koska aktiviisen unen aikana esiintyy tyypillisesti vilkkaita aktiviteetin purkauksia kaikkialla aivoissa, voitaisiin päätellä, että aivot tekevät kaiken työnsä tämän jakson aikana. Aivot eivät kuitenkaan ole vilkkaassa työssä ainoastaan aktiivisen unen aikana. Jos tarkastellaan asiaa lähemmin, muutamat aivojen erittäin tärkeät osat toimivat vilkkaimmin syvän unen aikana, jolloin aivojen yleinen toiminnan taso on rauhallisempi.

Uusissa tutkimuksissa pyritään nyt ymmärtämään, miten unen eri vaiheet sekä niiden väliset siirtymät vaikuttavat siihen, miten aivoihin syntyy uusia yhteyksiä. Mitä oikeastaan tapahtuu lapsesi suljettujen silmien takana? Miten aivojen eri osat tekevät yhteistyötä luodakseen aina vain monimutkaisempia yhteyksiä? Miten unen puute vaikuttaa kehitykseen? Olivatpa vastaukset näihin kysymyksiin millaisia tahansa, yksi asia on varma: uni on ehdottoman tärkeää lapsesi terveelle kehitykselle. Ilman unta aivot eivät saa mahdollisuutta järjestellä tehokkaasti kaikkea päivän aikana vastaanotettua tietoa ja siirtää sitä pitkäaikaiseen muistiin. Lapsesi kannalta tiedonsiirto muistiin on aivan yhtä tärkeää kuin varsinainen oppiminenkin. Hän on käyttänyt koko päivän kosketellen esineitä, kuunnellen ääniä ja katsellen kaikkea ympärillään. Kun hän löytää uuden mielenkiintoisen esineen, tunnustelee sen outoa pintaa ja muotoa, ravistelee sitä ja vie sen suuhunsa, kaikki hänen aistinsa lähettävät aivoihin eri tiedonmurusia tästä uudesta, hauskasta leikkikalusta. Lapsen ollessa hereillä löytyy harvoin aikaa siihen, että kaikki aistimukset saataisiin yhdistettyä yhdeksi mielikuvaksi, jonka avulla tämä voisi täysin ymmärtää tätä uutta esinettä. Ei siis ole mikään ihme, että pieni lapsi tarvitsee niin paljon unta, kun päivät ovat täynnä aina vain uusia kokemuksia. Siispä seuraavalla kerralla, kun hiippailet nukkuvan lapsesi sängyn luo antaaksesi hänelle pienen suukon, muista, miten paljon tärkeää aivotyötä tapahtuu lapsesi suljettujen silmien takana. Hänen aivonsa ovat täydessä työssä luodakseen uusia yhteyksiä, jotka ovat tarpeen kuluneen päivän jännittävien kokemusten ymmärtämiseksi.

Takaisin sivun yläreunaan