Isovanhempien kuolema

Kommentoija 0 Jäsen   Näytä kommentit

Yhteenveto artikkelista

Kun isovanhemmat kuolevat: auta lastasi tekemään surutyötä

Kirjoittanut: Maria Trozzi, Kasvatustieteiden maisteri

Nelivuotiaan Saaran päivä oli taaskin mennyt huonosti päiväkodissa. Hän oli väsynyt ja ärtynyt, ja uhmasi päiväkodin henkilökuntaa koko ajan. Kun äiti tuli hakemaan häntä, sai hän mukaansa pussillisen märkiä vaatteita, koska Saara oli kastellut housunsa.

Saaran isoisä makaa sairaalassa. Hän on asunut perheen lähellä Saaran koko iän. Viime viikolla hän sai vakavan sydänkohtauksen, eikä hänen uskota selviävän siitä. Saaran täti on tullut käymään kolmivuotiaan poikansa kanssa, ja he asuvat vierashuoneessa. Perheen rutiinit ovat menossa aivan sekaisin. Saaran äidillä on kädet täynnä kahden lapsen äitinä, vakavasti sairaan vanhemman tyttärenä ja asianajotoimiston työntekijänä.

Menetyksen hyväksyminen

Surun ilmaiseminen

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Menetyksen hyväksyminen

Saaran tilanne ei ole epätavallinen. Useimmat lapset kokevat joskus isovanhemman menetyksen. Isovanhemman sairaus voi aiheuttaa kaaoksen päivittäisissä rutiineissa ja saada perheen tunteet ylikierroksille. Saaran ikäiset lapset, jotka ovat liian pieniä ymmärtämään kaikkia tilanteeseen liittyviä asioita, ilmaisevat käytöksellään aikuisille, että heidän on vaikea selviytyä muutoksesta. Kun käymme itse läpi vaikeasti käsiteltäviä tunteita, voimme ajoittain lyödä laimin lastemme tunne-elämän tarpeet.

On vaikeaa ajatella omien vanhempiemme kuolemaa. Riippumatta iästä ja siitä, millainen suhteemme on vanhempiimme, heidän kuolemansa merkitsee sitä, että meidän on ensi kertaa elettävä ilman heitä. Se saa meidät myös ajattelemaan omaa kuolevaisuuttamme. Monille se on kaikkein suurin menetys. Se uhkaa heidän omaa selviytymiskykyään. Pienen lapsen vanhemmuus on jo tarpeeksi vaikeaa, kun lisäksi on pystyttävä pitämään kaikki langat käsissä kotona ja työssä. Kun vanhempamme sairastuvat, meihin kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät moninkertaisiksi. Meidän on itsestämme huolehtimisen lisäksi yhtäkkiä tultava toimeen rakastetun vanhemman vakavan sairauden kanssa, hoidettava suhteet sisaruksiin, surtava vanhempaa ja otettava huomioon lasten suru ja hämmennys heidän menetettyään rakastetun isoisänsä. Tämäntapaisiin tilanteisiin ei löydy mitään patenttiratkaisua.

Surun ilmaiseminen

Jokaisella on oma tapansa surra, ja surulla on monia erilaisia ilmenemismuotoja niin aikuisten kuin lastenkin osalta. Seuraavassa joitakin ehdotuksia, jotka voivat auttaa sinua ja lastasi tekemään surutyötä:

? TEE NäIN Kuvaile yksinkertaisin sanoin, mitä on tapahtumassa. Isovanhemman sairastuessa sinun tulee valmistaa lasta tuleviin muutoksiin. Esimerkiksi: "Mummi ei enää voi kävellä itse, joten hänellä on rullaattori" tai "Oletko huomannut, että ukki nukkuu paljon nykyään? Hän ottaa monia lääkkeitä voidakseen paremmin, mutta ne väsyttävät häntä."

? TEE NäIN Ota lapsesi mukaan, kun käyt sairaalassa tervehtimässä isovanhempaa. Jopa niinkin pienet kuin kolmivuotiaat voivat hyötyä siitä, sillä sairauden salailu ja arvoituksellisuus voivat olla pelottavampia kuin paljas todellisuus. Valmista lastasi etukäteen siihen, mitä hän pian tulee näkemään ja kuulemaan. Kerro esimerkiksi, jos mummin huoneessa makaa toinenkin potilas, tai jos mummilla on tiputus tai vastaavaa. Kerro omituisista hajuista ja äänistä, joita lapsi pian saa kokea. Kerro myös mielellään, millainen sairaalakäynnistä voi tulla: "Mummi on niin väsynyt, ettei hän varmaankaan halua leikkiä, hän haluaa kai vain levätä." Mutta jos isovanhemman käytös tai persoonallisuus on muuttunut, tai hänen mielialansa vaihtelee pientä lasta hämmentävällä tai pelottavalla tavalla, kannattaa ehkä harkita lapsen kotiin jättämistä. Lapsesi voi ehkä piirtää kuvan, tai laulaa laulun tai kertoa jotakin ääninauhalle, jonka otat mukaasi mummia varten. Voitte myös piirtää kuvia mummista tai laulaa lauluja tai kertoa satuja, joita mummilla oli tapana laulaa ja kertoa.

? TEE NäIN Keksi tapoja, joilla lapsi voi auttaa huonoksi tullutta isovanhempaa. Jopa niinkin pienet kuin 2,5- tai 3-vuotiaat auttavat mielellään. Se saa lapsen tuntemaan olevansa osallisena huolenpidossa.

? TEE NäIN Jos olet kertonut, että mummi on sairas, lapsi luultavasti kysyy: "Kuoleeko mummi?" Vastaa rehellisesti ("Kyllä, luulen, että mummi pian kuolee"); älä valehtele lapselle. Vakuuta sitten lapselle itse olevasi paikalla, kun se tapahtuu, ja että te selviätte menetyksestä yhdessä perheenä. Riippuu tietenkin itsestäsi ja lapsestasi, miten kerrot asian: kuinka vanha lapsesi on, kuinka paljon hän ymmärtää ja onko hän aiemmin ollut mukana samantapaisissa tilanteissa.

? TEE NäIN Muistele ystävien tai naapurien samankaltaisia kokemuksia ja kerro, miltä heistä tuntui. Olette ehkä yhdessä lukeneet jonkin kirjan tai nähneet jonkin lastenohjelman. Etsi kirja käsiisi, lue se uudelleen tai puhu näkemästänne ohjelmasta. On tärkeää, että lapsi saa esittää kaikki kysymyksensä, sillä kuolema synnyttää monia kuvitelmia. Jos se vanhempansa pian menettävästä aikuisesta on liian raskasta, voi ehkä toinen vanhemmista omistautua lapselle erityisen paljon tämän vaiheen aikana.

? TEE NäIN Näytä surusi lapselle. Selitä tarkkaan, miksi olet suruissasi ja vakuuta hänelle, että vaikka suret ja olet ikävissäsi, olet kuitenkin aina läsnä lastasi varten, olet edelleen hänen vanhempansa. Lapsen on hyvä saada kuulla tämä usein. Lapset tuntevat usein syyllisyyttä vanhemman surusta, joten näytä selvästi, ettei lapsi ole tehnyt mitään, mikä olisi saanut sinut surulliseksi.

? TEE NäIN Anna lapsesi olla mukana hautajaisissa tai muussa seremoniassa kuolemantapauksen jälkeen, jos hän on tarpeeksi vanha ymmärtääkseen mitä tapahtuu. (Jos hän osaa pukea tapahtumat sanoiksi ? "Sanotaan hei hei mummille" ? niin hän on varmaan valmis olemaan mukana.) Kuvaile yksinkertaisin sanoin, mitä on tapahtumassa. Jos luulet, että itse olet hyvin surullinen hautajaisten aikana, niin ehkä toinen vanhempi tai joku muu läheinen sukulainen tai ystävä voi olla valmiina pitämään lapsesta enemmän huolta.

? OTA HUOMIOON Sairaus tai kuolema vaikuttaa lapseesi, vaikka hän olisikin pieni. Lapsesi tarkkailee ja kuuntelee sinua ja oppii sinulta. Asiat, joita hän kuulee kun puhut suvun, ystävien tai lääkärin kanssa (puhelinkeskustelut mukaan lukien) voivat olla hämmentäviä, pelottavia ja ylivoimaisia.

? OTA HUOMIOON älä ylikuormita lastasi tiedoilla. Lapsesi antaa sinulle merkkejä halutessaan tietoa ja kuinka paljon, kunhan olet tarkkaavainen ja kuuntelet.

? OTA HUOMIOON älä yritä olla täydellinen vanhempi. Sinun on tässä erittäin rasittavassa elämäsi vaiheessa oltava yhtä aikaa tytär, sisar, hoitaja ja vanhempi. Yritä olla lapsesi lähellä aterioiden ja nukkumaanmenon yhteydessä, mutta pyydä mielellään suvun ja ystävien apua suruaikana.

Isovanhemmat ovat yhdistävä linkki menneisyyteemme. Heillä on tärkeä rooli lapsen elämässä riippumatta siitä, ovatko he hoitaneet lasta säännöllisesti, tavanneet hänet vain erityisissä tilaisuuksissa tai pitäneet yhteyttä postin, puhelimen tai Internetin kautta. Lapsi vertaa myöhemmin kohtaamiaan tärkeitä tunnepitoisia tapahtumia vanhempiensa tapaan selviytyä isovanhempien kuolemasta. Yhtä tärkeitä ovat muistot isovanhemmista. Heidän menneisyytensä ja rikas elämänkokemuksensa ovat perintö, jota lapsi aina kantaa mukanaan.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kysymys: Mitä pitäisi kertoa, kun lapseni kysyy "Mitä tapahtuu kun joku kuolee? Sattuuko se? Minne hän joutuu?"

Maria Trozzi: Useimmat pienet lapset tahtovat saada konkreettisia vastauksia tämäntyyppisiin kysymyksiin. Kysymyksiin vastaamisen lisäksi on hyvä myös kysyä lapselta, miksi hän miettii sitä. Voit sanoa "Kun joku kuolee, ruumis lakkaa toimimasta, ei voi hengittää, syödä, ajatella tai kävellä. Ei voi edes tuntea kipua. Ei, ei se satu ollenkaan. Useimmat haudataan hautausmaalle".

Kysymys: Pitäisikö nelivuotiaan poikani päästä hautajaisiin, jossa hän voi nähdä isoisänsä ruumiin? Jos hän tulee mukaan, pitääkö minun antaa hänen nähdä ruumis, vai pidänkö hänet kaukana arkusta, ettei hän pelästy?

Maria Trozzi: Jotta lapsesi saisi hautajaisista irti jotakin, hänen on pystyttävä ymmärtämään tapahtumat. Useimmista nelivuotiaista hautajaiset tuntuvat ylivoimaisilta erityisesti, jos ruumis on näkyvillä. Kerro konkreettisesti, mitä hautajaisissa tapahtuu. Anna lapsen sitten kertoa, mitä hän on ymmärtänyt. Jos hän osaa pukea käsittämänsä asiat sanoiksi, hän saattaa olla valmis ottamaan osaa joihinkin hautajaisten osiin. On hyvin tärkeää, että hän saa tuntea olevansa osa perhettä tässä tapahtumassa ja olla mukana suremassa rakkaita perheenjäseniä.

Kysymys: äitini on juuri kuollut. Kuinka kauan minun pitäisi odottaa ennen kuin annan tyttäreni palata esikouluun ja muihin tavallisiin puuhiin?

Maria Trozzi: Pienet lapset pitävät säännöllisyydestä. Hän saattaa tarvita esikoulua juuri nyt tavallista enemmän. Hänen täytyy saada tavata kavereitaan ja henkilökuntaa, seurata tavanomaisia rutiineja ja ehkä kertoa uusista kokemuksistaan muille. Sinun on luonnollisesti hyvä kertoa henkilökunnalle, mitä perheessä on tapahtunut, niin että he voivat tarkkailla tyttäresi reaktioita tarkemmin ja tukea häntä. Sinä ja tyttäresi voitte ehkä yhdessä kertoa tapahtuneesta muille ryhmän lapsille. Muista, että hän on pieni ja saattaa luulla, että mummi palaa vielä takaisin. Tyttäresi saattaa muistaa tästä kokemuksesta parhaiten sinun surusi.

Kysymys: Miten selitän lapselleni, että hänen isoäitinsä on sairas ja että hän luultavasti kuolee?

Maria Trozzi: Vaikka me vanhemmat usein haluammekin suojella pieniä lapsiamme näiltä vaikeilta tilanteilta, tämä voi olla lapselle hyvä tilaisuus kehittää kykyään selviytyä vaikeista tilanteista. Ja kun isoäiti heikkenee, sinun täytyy auttaa lastasi ymmärtämään se kuvailemalla, miltä isoäiti näyttää, mistä hän selviää ja mistä ei, ja miltä itsestäsi tuntuu. Sano esimerkiksi, "Muistatko, kun isoäiti pystyi leikkimään kanssasi, kun olit siellä käymässä, ja te leivoitte yhdessä kakkuja? Nyt hän ei enää jaksa tehdä sellaista, koska hän on väsynyt ja sairas. Hänestä on silti kiva katsella telkkaria yhdessä kanssasi".

Kun hänen sairautensa pahenee:

"Isoäiti nukkuu nyt paljon. Hän on hyvin väsynyt eikä kestä kuulla meteliä. Isoäiti nukkuukin nyt uudessa sängyssä, joka auttaa häntä nousemaan istualleen".

Ja lopulta:

"Isoäidillä on nyt monia erilaisia lääkkeitä, koska hän on niin sairas. Lääkkeet auttavat häntä, mutta ne väsyttävät häntä kovasti. Niin, hän nukkuu melkein koko ajan eikä voi syödä enää kovin paljoa".

Useimmat lapset kysyvät tässä vaiheessa, kuoleeko isoäiti. Vastaa silloin, että hän kuolee joskus, ehkä aivan piankin. Odota ja katso, onko lapsellasi lisää kysymyksiä. Ehkä hän haluaa tietää lisää, ehkä ei. Anna lapsen ohjata keskustelua.

Ryhmien tagit: Isovanhemmat, Käyttäytyminen

Artikkelien tagit: elämänmuutokset, läheisen menetys, sairaus