Lasten nukkumis- ongelmat

Kommentoija 0 Jäsen   Näytä kommentit

Yhteenveto artikkelista

Periaatteessa kaikilla vanhemmilla on joskus ongelmia saada lapset nukkumaan tai pysymään sängyssä.

Periaatteessa kaikilla vanhemmilla on joskus ongelmia saada lapset menemään nukkumaan tai pysymään sängyssä. Nukkumaanmenoon liittyvä riitely on kaikkein yleisin kysymysten aihe sivuillamme ja neuvolassa. Tarkastelemme ensin nukkumista lapsen näkökulmasta. Sitten tutkimme joitain nukkumiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisuja vanhempien kannalta.

Säännölliset tavat

 Uni merkitsee eroa

 Monta lasillista vettä

 Nukkuminen äidin ja isän vieressä

 Painajaisunet

 öiset pelot

 Unissakävely tai unissaan puhuminen

Säännölliset tavat

Lapset käyttäytyvät parhaiten, kun he huomaavat voivansa luottaa säännöllisiin tapoihin. Säännöllinen nukkumaanmenoaika ja rutiininomaiset valmistelutoimet auttavat lasta ymmärtämään, mitä on odotettavissa. Jos aika, paikka tai rutiinit vaihtuvat koko ajan, lapsi saattaa tuntea huolta tai sekaannusta ja hänelle jää tilaa muulle toiminnalle. Jotkut lapset kaipaavat rutiineja muita enemmän, mutta kaikille lapsille on säännöllisyys hyväksi.

Pienten lasten osalta hyvä iltarutiini kestää noin puoli tuntia. Iltarutiiniin voi kuulua kylpy, hieman hellittelyä, iltasatu tai laulu. Jos iltarutiini venyy pidemmäksi tai jos siitä tulee liian monimutkainen, lapsi saattaa innostua entisestään rauhoittumisen sijasta. Jos taas iltarutiini on liian lyhyt, lapsi voi tuntea olonsa painostetuksi ja nukkumaan meno tuntuu ikävältä.

Jos viikonlopun nukkuma-ajat eroavat yli tunnin arkipäivistä, on maanantaina odotettavissa ongelmia. Pyri pitämään kiinni samoista ajoista koko viikon ajan. Tämä voi tuntua hankalalta perheistä, jotka haluavat nukkua pitkään viikonloppuisin, mutta kokemukseni mukaan paras ratkaisu on, että toinen vanhemmista nousee lasten kanssa viikonloppuna.

Lasten tulee aina nukkua samassa paikassa, jos vain mahdollista. Paikan vaihtaminen, eri sängyissä nukkuminen, tai lattialle tai sohvalle nukahtaminen vaikeuttavat rauhallisen iltarutiinin luomista. Jos lapsen huoltajuus on jaettu (mitä en suosittele pienille lapsille), tehkää parhaanne seurataksenne tuttua rutiinia ja saadaksenne lapsen tuntemaan olonsa kotoisaksi molemmissa paikoissa. Hän voi esim. käyttää samaa tyynyä tai peittoa. Jos vanhemmat asuvat erillään, on hyvä varmistaa, että iltarutiinit ovat lähes samanlaiset.

Uni merkitsee eroa

Lapsen näkökulmasta uni merkitsee eroa vanhemmista, sisaruksista, leluista sekä kaikista päivän jännittävistä asioista ja niistä hauskuuksista, joita on odotettavissa, kun lapsi on nukahtanut. Miksi hän siis luopuisi kaikesta tästä taistelematta ? varsinkin jos hänen täytyy maata pimeässä huoneessa, jossa voi olla hirviöitä sängyn alla, kummituksia ikkunan takana tai käärmeitä peiton alla? Harvat lapset menevät nukkumaan ilman taistelua ja neuvotteluita. Samoin harvat lapset nukkuvat omassa sängyssään pyytämättä tai ilman selkeitä sääntöjä.

Kyseessä on ero myös vanhempien kannalta. Vaikka monet vanhemmat sanovatkin olevansa valmiita eroamaan lapsestaan pitkän päivän jälkeen, voi se silti tuntua ikävältä. Vanhemmat voivat antaa lapselle epäselviä signaaleja ja suorittaa iltarutiinin huolimattomasti, jolloin lapsi ei nukahda itsestään. Vanhempina meidän on ensin tunnustettava omat ongelmamme ja hoidettava ne, ennen kuin voimme ratkaista lapsen ongelmat.

Monissa kulttuureissa pienten lasten annetaan nukkua aikuisen vieressä, eikä siinä ole mitään vikaa. Monista perheistä tuntuukin perhesänky parhaalta ratkaisulta. Mutta se ratkaisu toimii ainoastaan, jos kaikki hyväksyvät sen ja kaikkien itsenäisyyden ja erillään olon tarpeista huolehditaan muulla tavoin. Useimmissa länsimaisissa perheissä lapset saavat kuitenkin nukkua omassa sängyssään jo vauvaiästä alkaen. Tästä asiasta kannattaa joka tapauksessa keskustella avoimesti kumppaninsa kanssa. Useimmat vanhemmat antavat lasten nukkua sängyssään joskus, esim. kun lapset ovat sairaita tai peloissaan. Tämä on luonnollisesti hyväksyttävää, mutta kannattaa muistaa, että lasta ei ole helppoa saada takaisin omaan sänkyynsä ilman selkeitä toimintaohjeita vanhemmilta.

Monta lasillista vettä

Jos lapsi nousee heti ylös kun olet laittanut hänet nukkumaan, on parasta asettaa hänet uudelleen makuulle ilman turhia puheita. Ei kannata keskustella, neuvotella tai antaa lapsen katsoa TV:tä. Laita lapsi makuulle rauhallisesti, peittele hänet ja lähde hänen luotaan. Aluksi joudut ehkä toistamaan tämän satoja kertoja ennen kuin lapsi jää rauhallisesti paikalleen - varsinkin jos nukkumaanmenorutiinit ovat olleet aiemmin vähemmän tiukkoja. Valmistaudu riitoihin, kun otat käyttöön uudet rutiinit. Yksi lasillinen vettä ja yksi vessakäynti riittävät.

Nukkuminen äidin ja isän vieressä

Jos et halua lasta omaan sänkyysi, vie hänet rauhallisesti takaisin omaan sänkyynsä, vaikka joutuisitkin toistamaan sen sata kertaa. älä ala neuvotella tai keskustella lapsen kanssa. Jos annat lapsen ryömiä viereesi aamulla ja nukahtaa uudelleen, lapsi ei ymmärrä miksei hän saisi toimia samoin illallakin. Jos lapsi kokee eroahdistusta tai jos hän on ennen nukkunut vanhempien vieressä pidemmän aikaa, voitte kokeilla asettaa makuupussin tai patjan vanhempien huoneen lattialle ja palkita lasta sitä mukaa, kun hän siirtää makuusijaansa lähemmäksi omaa huonettaan.

Painajaisunet

Painajaisunet ovat merkki vilkkaasta mielestä, joka pyrkii saamaan kaikki kokemukset järjestykseen. Lapsilla voi olla painajaisia mihin aikaan yöstä tahansa, mutta kasvaessaan he näkevät eniten unia aamulla, kuten aikuisetkin. Unien ja painajaisunien avulla pystymme työstämään stressiä, muutoksia ja koettelemuksia. Lapset voivat nähdä unia opittuaan puhumaan. Pienet lapset eivät yleensä muista uniaan, eivät edes sellaisia joihin heräävät. Koska unen sisältö ei ole kovinkaan tärkeä, ei kannata painostaa lasta kertomaan unestaan. Mutta jos lapsi näkee jatkuvasti samaa unta useiden viikkojen ajan, kannattaa pyytää ammattiapua syyn selvittämiseksi. Ei kannata jahdata kaapissa piileksiviä hirviöitä, vaan antaa lohtua ja tukea. Jos otat hirviöt liian vakavasti, voi lapsesta olla vaikea ymmärtää, ettei niitä oikeasti ole olemassa. Kun lapsesi kasvaa isommaksi, unia ja painajaisia esiintyy enemmän aamuisin.

öiset pelot

Lapsi saattaa herätä yhtäkkiä keskiyöllä, mutta on vain puoliksi hereillä. Lapsi näyttää olevan kauhuissaan ja hikinen, eikä reagoi lohdutusyrityksiisi. Tämä tuntuu vanhemmista kauhealta, koska lapsen katse on tuijottava ja hän huitoo villisti käsillään. Tämä ei kuitenkaan ole vaarallista, eikä lapsi muista tapahtuneesta mitään aamulla. Varmista vain, ettei lapsi satuta itseään huitoessaan ympäriinsä. Tällainen käytös loppuu lapsen kasvaessa. Ehkä sinä tai kumppanisi olette kokeneet samaa lapsena, koska tämä voi olla perinnöllistä.

Unissakävely tai unissaan puhuminen

Nämä kaksi ilmiötä ovat perinnöllisiä ja niitä esiintyy eniten streessaavina ja väsyttävinä ajanjaksoina. Niitä esiintyy tavallisemmin pojilla. Koska lapsi voi satuttaa itsensä kävellessään unissaan, on parasta siivota tavarat pois lattialta ja asentaa portti rappusiin. Jos lapsi kävelee usein unissaan, voi olla hyvä asentaa ovihälytin. Useimmilla lapsilla tämä käyttäytyminen loppuu ennen murrosikää. älä myöskään välitä siitä, mitä lapsi puhuu unissaan, koska se on useimmiten täyttä hölynpölyä. älä myöskään kiusoittele lasta unissakävelystä tai puhumisesta, koska epävarmat lapset voivat huolestua siitä, että voivat paljastaa salaisuuksiaan. He voivat myös olla niin huolissaan, etteivät halua nukkua muiden luona. Lohduta ja rohkaise lastasi, kerro sen olevan normaalia ja että lapsen vilkas mielikuvitus pitää hänet ylhäällä öisinkin.

Ryhmien tagit: Uni

Artikkelien tagit: eroahdistus, unissakävely, uniongelmat, painajaiset, nukkumaanmenorituaali