Käynti lasten- neuvolassa: 1 vuosi

Kommentoija 0 Jäsen   Näytä kommentit

Yhteenveto artikkelista

Käynti lastenneuvolassa: 1 vuosi

On 1-vuotistutkimuksen aika! Tämän käynnin aikana monet lapset ovat vilkkaita. Lastenneuvoloissa on myös aina paljon hauskoja leikkikaluja, joilla lapset saavat vapaasti leikkiä.

Rokotukset. Tällä käynnillä lapsi saa kolmannen rokotuksen. Näin pientä lasta ei voi ennalta valmistella pistosten saamista varten, sillä hänen käsityskykynsä on vielä rajoittunut ja ajantajunsa kehittymätön. Lapsi vaistoaa välittömästi, jos kuulostat tai vaikutat huolestuneelta. Pidä lasta tukevasti sylissäsi ja yritä kiinnittää hänen huomionsa muuhun laulamalla, kertomalla hänelle rauhallisesti jostain mielenkiintoisesta asiasta tai leikkimällä. Jos olet itse rauhallinen, lapsi tuntee olonsa turvallisemmaksi eikä ehkä pahoita mieltään. Jos sanot lapsellesi toistuvasti: ”Ei mitään hätää, ei mitään hätää”, lapsesi vaistoaa, että aivan varmasti on jotain pelottavaa tapahtumassa, koska äiti on noin huolestunut!

Käynnin aikana neuvolan terveydenhoitaja:
Punnitsee ja mittaa lapsen pituuden. Lapsi alkaa nyt kasvaa hitaammin. Napsauta tästä nähdäksesi kasvukäyrän.
Vastaa mahdollisiin kysymyksiin lapsen ravinnosta. Tässä iässä suositellaan tavalliseen maitoon siirtymistä ja imetys voi hyvin jatkua sen rinnalla. Yli 1-vuotiaille suositellaan rasvatonta maitoa ja öljylisää. D-vitamiinia annostellaan sen mukaan, mitä maitoa lapsi käyttää.
Vastaa mahdollisiin kysymyksiin lastenhoidosta.
Keskustelee mahdollisista kysymyksistä, jotka koskevat lapsen kasvua ja painoa.
Kun lapsi on yhden vuoden, hänen pitäisi painaa noin kolme kertaa syntymäpainonsa verran. Lapsi alkaa nyt toisen elinvuotensa aikana kasvaa hitaammin, mutta tasaisemmin.
Terveydenhoitaja kertoo sinulle, jos lapsi painaa liikaa pituuteensa nähden, ja tarvitseeko ruokatottumuksia muuttaa. Pikkulasten ei tule laihduttaa, mutta heidän ravintonsa laatua voidaan muuttaa.
Lastenneuvolassa halutaan tietää:
Kaikki lapset ovat omanlaisiaan ja saavuttavat kehityksensä merkkipaaluja eri aikoihin. Voi kuitenkin olla hyvä puhua lapsesi kehityksestä lastenneuvolassa. Terveydenhoitaja haluaa tietää muun muassa:
Onko lapselle vielä puhjennut hampaita? Jos on, kuinka monta? Joissakin kunnissa ohjataan tässä vaiheessa ensimmäiseen hammastarkastukseen.
Nouseeko lapsesi tukea vasten seisomaan tai pystyykö hän jo seisomaan ilman tukea?
Millä tavoin lapsesi liikkuu paikasta toiseen?
Käveleekö lapsi omin neuvoin tai jonkun pitäessä häntä käsistä?
Osaako lapsi sanoa muita sanoja kuin "äiti" ja "isä"? Jos osaa, mitä sanoja?
Tuottaako lapsesi ”omaa puhetta” ja kuunteleeko hän keskustelua? Osaako lapsi matkia jonkin verran?
Kääntyykö lapsi kuullessaan oman nimensä tai tuttujen esineiden nimityksiä? Tässä vaiheessa lapsi myös reagoi ei-sanaan.
Osoittaako lapsi sormellaan esineitä, joita hän haluaa saada tai joita hän haluaa sinun huomaavan?
Leikkiikö lapsi kurkistusleikkejä tai tekeekö hän liikkeitä lempilaulujensa mukana?
Leikkiikö lapsi esineillä ja käyttääkö hän molempia käsiään yhtä aikaa?
Tarttuuko lapsi pieniin esineisiin pinsettiotteella?
Syökö lapsi itse tai juoko hän mukista?
Yrittääkö lapsi jäljitellä tuttuja toimia, kuten pöydän pyyhkimistä tai kasvojen pesua?
Osaako lapsi etsiä piilotettuja esineitä?
Voit myös kertoa asioista, joita lapsi jo osaa.

Ajankohtaiset sairaudet ja lääkitykset. Sinun tulee kertoa neuvolassa, jos lapsesi saa jotakin lääkettä tai jos hän on joutunut käymään lääkärissä edellisen käyntinne jälkeen. Kerro myös mahdollisista korvatulehduksista tai allergioista.
Rajojen asettaminen. Lastenneuvolassa voit keskustella rajojen asettamisesta – sitä miettivät useimmat vanhemmat, kun lapsi tulee tähän ikään. Hyviä neuvoja voidaan tarvita nyt, koska lapsesi alkaa luultavasti kokeilla rajoja ja hänestä tulee yhä vaativampi.
Perheasiat. Onko perheessä tapahtunut suuria muutoksia? Sellaiset vaikuttavat lapseen, ja voit saada neuvoja siitä, miten voit auttaa lasta selviytymään niistä.
Päivähoito. Onko lapsesi kotihoidossa ja minkälaisia suunnitelmia teillä on päivähoidon ja työhön paluun suhteen? Kysy tarvittaessa neuvolasta alueen päivähoitovaihtoehdoista, seurakunnan kerhoista ja muusta kerhotoiminnasta. Alueellasi voi olla äiti-lapsi-kerhotoimintaa, jossa voit tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia.
Uskalla siis rohkeasti kysyä asioita!
Saattaa olla asioita, jotka erityisesti huolestuttavat sinua tai henkilökuntaa. Kerro neuvolassa, jos lapsesi:
Ei pysty tai ei halua kannatella itseään seisten.
Katsoo kieroon toisella tai molemmilla silmillä joko aina tai ajoittain.
Ei käytä molempia käsiään yhtä paljon.
Ei käytä oikeita sanoja ollenkaan ja/tai ei jokella tai puhu keksityin sanoin.
Ei konttaa tai liiku eteenpäin millään tavoin.
Ei usein vaikuta uteliaalta, vilkkaalta ja iloiselta tai ei pyri tekemisiin tuttujen ihmisten kanssa.
Ei pelkää vieraita ihmisiä tai ei tule levottomaksi erotilanteissa (tämänikäiselle lapselle huolestuneisuus on normaalia). Ei osoittele esineitä.
Olet huomannut ongelmia näön tai kuulon suhteen.
On menettänyt kyvyn tehdä jotakin aiemmin osaamaansa.
Saa jotakin väärään kurkkuun tai yököttelee jatkuvasti, kuolaa tai hänen on vaikea niellä nestettä.
Paluu johdantoon neuvolakäynneistä.

Ryhmien tagit: Kehitys, Terveys

Artikkelien tagit: lääkärintarkastus, rokotteet, lastenlääkäri, virstanpylväät, paino