Nirsoilua: taapero on valikoiva ruokailija

Nirsoilua: taapero on valikoiva ruokailija

Alle kouluikäiset lapset ovat hyvää ruokaseuraa. Heille syöminen on luontainen tapa torjua nälkää ja ruokailuhetket mukavia sosiaalisia kokemuksia.

Noin 3–5-vuotiaille lapsille kehittyy tosin välillä hyvin yllättäviä ruokamieltymyksiä. Lapsi saattaa päättää, että hän syö vain keltaista ruokaa tai mitä tahansa ruokaa mutta vain ketsupin kanssa. Jotkut lapset kelpuuttavat vain muutaman ruoan, joista yksi saattaa olla maissinaksu. Tällainen käytös on vanhemmille turhauttavaa.

Hyväksyttävä asia Lapsen käytös on täysin epäjohdonmukaista. Jos lapsi ei yhtenä päivänä liiku kovin paljon, ruoka ei välttämättä maistu kovin hyvin seuraavana päivänä. Lapsi on saattanut nähdä toisen lapsen maistavan jotakin, mitä et ikinä uskoisi tarjoavasi päivälliseksi – kuten hillomunkkia. Hyväksy tämä: Ruokanirsoilu on osa itsenäisyyden ja hallinnan opettelua.

Hallinta
Alle kouluikäiset lapset käyttävät hallintaansa usein ruokaan liittyvissä tilanteissa. Lapsi ei kuitenkaan näänny nälkään edes vaikeimman tällaisen jakson aikana, ja laihtuminenkin on harvinaista. Jos epäilet, että lapsesi on laihtunut tai hänellä on muita sairauden oireita, kuten kuumetta, pahoinvointia tai ripulia ja yhtäkkinen ruokahalun menetys, käänny neuvolan tai lääkärin puoleen.

Toimivat ruokailustrategiat
Nämä keinot auttavat tekemään ruokailuhetkistä leppoisia:

  • Tarjoa lapselle ravitsevaa ruokaa ja anna hänen päättää, mitä ja kuinka paljon hän syö. Sinä tarjoat, hän syö. Sinä päätät, mitä ruokia kaapeissa ja tarjolla on, hän päättää, mitä hänen suuhunsa menee.
  • Lapsi matkii lempi- ja inhokkiruoat muilta lapsilta, ja mieltymykset muuttuvat jatkuvasti.
  • Jos ruokailuhetkestä tulee tahtojen taistelu, syömisestä tulee sivuseikka. Kyse on siis valtataistelusta. Siksi kannattaa tietää, mitä vanhempi voi ja mitä ei voi hallita.
  • Paras vinkki vanhemmille ja muille lasta paljon hoitaville on toimia itse hyvänä esimerkkinä. Ennen pitkää lapset oppivat syömään samoja ruokia kuin muukin perhe.
  • Syökää terveellisesti ja monipuolisesti, maistelkaa uusia ruokia ja välttäkää ylensyömistä.
  • Pyrkikää syömään yhdessä perheenä.
  • Pitäkää ruokailuhetken tunnelma rentona älkääkä hoputtako lasta. Jos lapsen ruokailu kestää yli puoli tuntia, hän ei ole nälkäinen, joten kannattaa antaa periksi.

Elämän mittaiset ruokailutottumukset
Lapsen tässä ikävaiheessa oppimat ruokailutottumukset pysyvät todennäköisesti koko loppuelämän. Tässä on hyviä yleisneuvoja, joiden avulla huolehdit lapsen riittävästä (mutta et liiallisesta) ruoan saannista. Määrien ja tarjottavien ruokien tulisi vaihdella eri päivinä.
1. Tarjoa lapselle pieni annos ruokaa kerrallaan ja lisää vain, jos lapsi pyytää.

Hyviä lapsenkokoisia annoksia ovat esimerkiksi seuraavat:

  • 1,25–2 dl maitoa tai mehua
  • 1 paahtoleivän viipale
  • 1,25 dl jogurttia tai raejuustoa
  • reilut 0,5 dl vihanneksia
  • 50 g:n jauhelihapihvi
  • 1,25 dl muroja

2. Tarjoa välipaloja korkeintaan kolme kertaa päivässä.Hyviä välipaloja ovat vähärasvaiset ruoat, kuten hedelmät ja vihannekset. Vältä limsoja, makeisia, leivonnaisia sekä suolaisia ja rasvaisia ruokia. Liiallinen välipalojen syöminen saattaa heikentää lapsen ruokahalua pääaterioilla. Sijoita välipalat tiettyihin aikoihin päivässä ja vältä jatkuvaa napostelua. 
Ravitsevia välipaloja alle kouluikäisille:

  • Hedelmät
  • Hedelmätäysmehut (enintään 1,25–2 dl päivässä)
  • Porkkana- ja kurkkutikut
  • Juustotangot
  • Jogurtti
  • Paahtoleipä tai näkkileipä juuston kera
  • Kaurakeksit
  • Sormileivät (kapeat, sormen paksuiset leivät)

3. Varmista, että lapsi on oikeasti nälkäinen tai janoinen, kun hän pyytää syötävää tai juotavaa. Pyyntö voi nimittäin olla tapa saada aikuiselta huomiota. Siksi lapsen kanssa on hyvä jutella ennen ruoan tai juoman antamista. Älä lohduta lasta ruoalla.
4. Rajoita maidon saanti noin puoleen litraan päivässä. Maito on lapselle tärkeää, mutta jos hän juo sitä liikaa, hän ei jaksa syödä muita ruokia.

5. Kannusta lasta maistamaan uusia ruokia: tarjoa hänelle pieniä maisteluannoksia mutta älä vaadi, että hän syö kokonaisen annoksen uutta ruokaa. Uuteen makuun tottuminen vaatii vähintään seitsemän maistamiskertaa.
6. Vältä ruokailua television katselun, pelaamisen tai lukemisen aikana, sillä muu toiminta vie huomion itse ruokailusta. Televisiomainokset vaikuttavat myös lapsen ruokavalintoihin.  Tämänikäiset lapset ovat hyvin alttiita vaikutteille ja pitävät makeisista ja makeista muroista, erityisesti jos ovat saaneet sellaisia kylässä. Melko suuressa osassa televisiomainoksista mainostetaan epäterveellisiä ruokia. Mitä enemmän lapset katsovat mainoskanavia, sitä todennäköisemmin he toivovat ravintoarvoiltaan heikompia välipaloja ja sitä vähemmän terveelliset vaihtoehdot kiinnostavat heitä.
7. Anna lapsen valita ja valmistaa ruokansa itse. Lapsista on hauskaa auttaa ruoanlaitossa, ja he ovat ylpeitä aikaansaannoksistaan.
8. Kannusta keskusteluun, kun kaikki ovat pöydän ääressä. Leppoisa tunnelma edistää ruoansulatusta.

Tasainen painonnousu ja sopiva pituuden ja painon suhde ovat parhaita hyvän ravitsemuksen merkkejä. Käy neuvolassa sovittuina aikoina ja tutustu kasvukäyriin terveydenhoitajan kanssa.

Saatat pitää myös:

Puhdistuspyyhkeet

Wipes

Dermatologisesti testattu – hellävarainen herkälle iholle